Innostuin virkkaamaan

En ole koskaan pitänyt itseäni virkkuuihmisenä. Verhokappoja olen tehnyt, ihan ruutuvirkkauksella, siinäpä se. Tai no, vähän pitsiliinoja joskus 30 vuotta sitten. Tänä kesänä sisustimme tyttöjen leikkimökkiä ja halusin virkata sinne verhot. Nätit verhot tulikin. Sitten törmäsin Pinterestissä virkattuihin hameisiin ja halusin ehdottomasti tehdä neideille sellaiset. Ja virkatut topit. Ja mekot. Nyt on valmiina yksi toppi ja yksi hame, lankana Puppets 100% merseroitu puuvilla.

Kuplaa ja raitaa

Sain vihdoin itsestäni irti niin paljon että neuloin ensimmäiset kuplasukkani. Ja jäin totaalisen jumiin kupliin.  Niitä on vaan niin kiva neuloa. Tein sitten kolmet sukat ja kokeilin miltä kupliva neuletakki näyttäisi. Kivahan  siitäkin tuli. Nyt pitää tehdä vielä toinen, isommalle tytölle.

Välityönä ajattelin tikuta Raggin iloisenvärisestä kerästä kuusivuotiaalle pipon. Tyttö valitsi langan itse ja kun neuletta katson , en ihmettele. Niin ihanan pirteät värit että tekisi mieli itsellekin tuosta myssy tikuta.

Säkkityyppi

Nyt minä sitten vihdoin päätin tarttua härkää sarvista ja aloittaa Säkkipojan teon. Ohje on englanninkielinen enkä ole tähän mennessä neulonut kuin suomeksi. Onneksi löysin Ullaneuleen sivuilta erinomaisen sanaston. Koska tämä on vasta harjoittelukappale, lankana on joku vanha nyttynen seiskaveikkaa. Mukavalta tuntuu toistaiseksi, saa nähdä muuttuuko ääni kellossa kun tulee aika kasata luomus.

Aika äkkiä tuo valmistuikin kun innostuin tikuttelemaan. Käsien kanssa oli ongelmaa, mutta onneksi Ravelrystä näyttää löytyvän apu joka pulmaan. Sieltä löytyi linkki blogiin jossa oli kuvallinen ohje ja niin sai tyyppi kädet.  Tässä säkkipoika kasattuna, vielä puuttuu silmät, suu ja tikkaukset. Vetoketjua en tähän hätään löytänyt joten ajattelin senkin ommella tuohon mahaan.

Jyju-töitä

12 työtä tehtynä JyJua varten ja kylläpäs olenkin ollut tylsä. Suurin osa töistä on perussukkaa, pari pipoa ja parit tossut mahtuvat mukaan. Joku neuletakki tai muu isompi työ olisi kiva aloittaa, mutta kun ei ole  hajuakaan mikä. Inspis tuntuu kadonneen täysin.

Kevättä kohti mentäessä alkaa villalankojen pyöritys normaalistikin tökkiä. Tänä vuonna tökkiminen alkaa näköjään jo helmikuussa, sillä kelit ovat olleet varsin keväiset. Tarkoitus oli käyttää noihin JyJu-töihin vain varastolankoja, mutta kun siellä ei ole oikeastaan muuta kuin villaa. Lankakaupat siis huutelevat kutsuvasti, mutta nyt ei oikein sopisi laittaa rahoja lankoihin. Rahanreiät ovat ihan muualla, mm. uudessa hampaassa ja puhelimessa. Lapsi onnistui rikkomaan tabletin näytön joten siihenkin uponnee muutama roponen.

Tässä taas osa noista haastetöistä:

Jules - sukat

Bongasin Jules-sukkien ohjeen ihan vahingossa netissä surffatessani. Näytti niin kivalta että ajattelin itsekin kokeilla. Jännetuppitulehdus on kiusannut pari päivää joten pitäisi pitää taukoa, mutta yhtä päivää enempää en näköjään tällä kertaa malttanut. Toivottavasti ei kostaudu.

Tässä mallineuleen ohje:

1. krs nosta 1s neulomatta, neulo 3o - toista koko krs 
2. krs kaikki oikein
3. krs nosta 1s neulomatta, neulo 3o - toista koko krs
4. krs kaikki oikein
5. krs 1o 3n, toista koko krs

Ja tällaiset niistä tuli, ensimmäisistä Jules-sukistani. Ovat kokoa 25, nuorimmaiselleni sopivat. Langasta ei ole hajuakaan, muuta kuin että jotain vanhaa konepestävää villasekoitetta se oli.

Bling bling - mekko

En pystynyt pitämään näppejäni erossa tuosta ihanasta kimaltavasta Miracle-langasta vaikka olisi ollut tähdellisempääkin neulottavaa (hyväntekeväisyyslapsten viimeistelyä, tyttöjen lapasia ja villahousuja ym.). Mieleni teki neuloa joku todella nätti mekko mutta aloitin sitten taas ihan simppeliä liivimekkoa, tällä kertaa Novitan liivimekko-ohjeella.

Tein mallitilkun ja olin valitsevinani sopivan koon ja silmukkamäärän mutta vähän aikaa neulottuani huomasin tekeväni mekkoa itselleni. Purkuhommiin vain ja puolet silmukoista pois. Nyt pitäisi tulla sopivan kokoinen. Olen ihan surkea mittaamisissa, teen vain jos näyttää olevan suurin piirtein sinnepäin ja harmittelen sitten kun valmis vaate ei olekaan sopiva.Tulisi edes liian iso niin voisi laittaa odottelemaan. Pienin neiti kun ei taida prinsessamekkoja pitää, autotyttö kun on.

Suurpiirteinen mallin seuraamiseni ja sinne päin mittaamiseni on johtanut siihen että nurkissa lojuu vaatteita jotka eivät sovi kenellekään. Eikä niitä näköjään myydyksikään saa. Tai no, ehkä parilla eurolla mutta kun en ihan pilkkahintaan haluaisi luopu vaatteesta jonka lankoihin on mennyt tuplasi tuo. Mieluummin kai sitten antaa jollekin lahjukseksi tai pistää menemään vähävaraisille sossun tai vaikkapa Hopen kautta.

Ompeluhommia

Mulla on tytärpuolen ompelukone lainassa, nyt kun vihdoin löytyi tilaa sille, tosin väin väliaikaisesti. Mies teki kapean apupöydän tuohon meidän makkariin, kuopuksen pinniksen jättämään tyhjään kohtaan. Jossain vaiheessa lapset siirtyvät tuohon isoon makkarrin ja me pieneen, silloin saan sanoa hyvästit ompelutilalleni. Onhan meillä tuo askarteluhuone mutta kun se on toiminut varastona viimeiset 20v. niin ei ei siellä mahdu edes kääntymään.

Ongelmanani on aina ollut ompelukoneen esille ottamisen ja varsinkin pois laittamisen vaikeus. Kun pieni ompeluinspis on iskenyt, on se kuollut heti alkuunsa kun on pitänyt alkaa miettiä mihin koneen virittelisi. Verhotkin olen kääntänyt silitysnauhalla, housunlahkeet käsin. Nyt on kiva kun voi käydä hurauttamassa sauman pari kun siltä tuntuu, jos siis lapset sattuvat olemaan sillä tuulella että antavat rauhassa touhuilla.

Olkainmekko lapselle

Tekaisin Lidlistä joskus hamstraamistani puuvillalangoista olkainmekot Pipalle ja Viiville. Neuloin vain
sopivan mittaisen pötkön siksakneuletta, kavensin ylimmän raidan kohdalla ja tein sopivan mittaisen pätkän joustinta sekä olkaimet. Helppoa kuin heinänteko. Ainoa tylsä vaihe on kaikkien noiden langanpätkien päättely. Yäk!

Jos joku ei tiedä miten siksakneulette neulotaan, tässä ohje: